Yhdistyksemme kasvaa hiljalleen

Joukkoomme liittyi tänään 20.01.2019 uusi jäsen. Toivotamme hänet tervetulleeksi. Marju Janika Jacobino liittyi joukkoomme Kuşadasısta. Meitä on nyt 27 varsinaistajäsentä ja 4 kannattajajäsentä.

Ystävällisin Terveisin

Ali Ergene

Derneğimiz büyümeye devam ediyor

Aramıza bugün 20.01.2019 yeni üye katılmıştır. Yeni üyemizi aramızda görmekten memnuniyet duymaktayız. Marju Janika Jacobino aramıza Kuşadasından katılmıştır. Derneğimizde bugün itibariyle 27 asil 4 destekçi üyemiz bulunmaktadır.

Herkese selamlar

Ali Ergene

Perinteiset turkkilaiset häät

Turkkilainen kaupunkinuori valitsee nykyään itse puolisonsa, mutta vanhempien siunaus tulevalle liitolle on saatava. Maaseudulla vanhemmat valitse­vat yleensä aviopuolisot ja päättävät avioliitosta.

Kun perheet ovat päässeet yhteisymmärrykseen lapsiensa liitosta toimitetaan esikihlaus (söz) ja annetaan runsaasti lahjoja puolin ja toisin. Esikihlaus­ta seuraa varsinainen kihlaus (nişan), joka voi kestää kuukaudesta jopa vuosiin. Kihlasormukset laitetaan oikeaan käteen. Kun mennään naimisiin siirretään kihlasormus vihkisormuksen kanssa vasempaan käteen. Vihkisormus on aina näyttävämpi kuin kihlasormus. Jotkut ihmiset pitävät molempia sormuksia oikeassa kädessä.

Morsiamen hääpuku on valkoinen ja sitä koristaa punainen vyö, joka on merkki morsiamen puhtaudes­ta. Asuun kuuluvat lisäksi huntu, hopeanväriset kukkalaitteet ja pitkät pitsihansikkaat.

Virallinen vihkiminen suoritetaan kaupungintalolla ja sillä pitää olla todistajat. Vihkituomarille toimitetaan esteettömyystodistus ja hän kirjoittaa vihkitodistuk­sen. Seremonian jälkeen ajetaan autoilla ympäri kylää tai kaupunkia, soitetaan torvia ja lauletaan. Ohikulkijat voivat pysäyttää kulkueen ja pyytää rahaa.

Maaseudulla häissä syödään hyvin. Tarjolla on yleensä hääkeittoa, lammasta ja riisiä sekä paljon makeita kakkusia. Musiikki vaihtelee turkkilaisesta kansanmusiikista tämän päivän diskohitteihin. Hääpari saa lahjaksi rahaa ja kultaa ja lahjat ripus­tetaan ylle – myös rahat neulojen avulla.

Lähde: Turkki – Pieni Matkaopas

Turkkilaiset hääperinnöt vaihtelevat paikkakunnittain. Olemme tutkineet Aydınin alueen hääperinteitä esimerkkinä.

Maaseudulla nuoret tytöt ja pojat näkevät toisiaan häissa, pelto työmaalla, tytön juomavesimatkalla (ennen vanha ei ollut juomavesi verkosto) jne. Pääasiassa vanhemmat päättävät sopivia ehdokkaita. Perheen sulhasehdokkaalla on omat ehdot kuten ikä ja hänen pitäisi olla käynyt armeijan. Turkissa armeijaan mennään 20 vuotiaina. Jos kriteerit ok niin nuoren miehen vanhemmat ja lähisukulaiset etsivät nuorelle miehelle morsian ehdokasta. He tuijottavat nuoria naisia tapahtumissa ja häissa. On tärkeää, että tytön perhe ja miehen perhe ovat taloudellisesti saman tasoisia. Se on parempi että nuoren miehen vanhemmat ovat hieman varakkaampia kuin morsian vanhemmat. Turkkilaisella sananlaskullakin viitataan tätä asiaa. Eli “rummut soitetaan sama kokoisten rumpujen kanssa” “Davul dengi dengine çalar”.

Jos nuori mies tykkää morsian ehdokkaasta, hän kertoo vanhemmilleen. Vanhan perinnön mukaan nuori mies ei puhu isälle tällaisista asioista. Hän asioi äidin kanssa yleensä näistä asioista. Kun ollaan samaa mieltä ehdokkaasta niin, lähisukulaisten tai välittäjän kanssa mennään lahjojen kanssa vierailulle nuoren naisen vanhempien kotiin puhumaan asiasta. Arvostettu henkiö avaa puheenaihen vierailulla  ja hän sanoo perinnön mukaan “Allah’ın emri, peygamberin kavliyle kızınız (naisen nimi)………’i oğlumuz (miehen nimi)……’a mehel gördük. Siz de mehel gördüyseniz kızınızı istiyoruz.” Nuoren naisen vanhemmat antavat pyörteisiä vastauksia ensimmäsellä kerralla. He sanovat että perhe keskustelee asiasta keskenään “Kız evi naz evidir. Biz bir konuyu ailece konuşalım. Allah nasip ettiyse, inşallah” Jos annetaan myöntäinen vastaus niin sanotaan olette päättäneet että  tämä avioliitto sopii teidän mielestä niin meidän mielestä myös sopii “Siz mehel gördüyseniz biz de mehel gördük” Vierailulla on myös sulhasehdokas.

Nuoren naisen vanhemmat tietävät vierailun tarkoituksen etukäteen. Jos he eivät ole halukkaita tästä avioliitosta niin epäsuorasti ja loukkaamattomasti annetaan kieltäisia vastauksia vieraille. Esim. Vieraiden lahjoja ei oteta vastaan. Tarjotaan turkkilaista kahvia, teetä ilman sokeria tai sokerin tilalle sekoitetaan kahviin, teehen suolaa (Tyttö on tarjoilijana). Kastellaan vieraiden kengät vedellä. Luuta asetaan väärin päin eli ylösalaisin että vieraat näkevät sen. Tai sanotaan nätisti että etsikää muualta onnea“nasibinizi başka yerde arayın”.

Jos nuoren naisen vanhemmat ovat halukkaita tästä avioliitosta: Laitetaan sokeria tarjottaviin teehen ja kahviin. Tarjotaan vieraille vieraiden tuomat makeat.  Tai sanotaan “Kısmetse olur” eli jos kohtaloon kirjoitettu niin onnistuu.

Toisen kerran nuoren miehen vanhemmat käyvät vierailulla sukulaisten kanssa nuoren naisen kotona. Silloin nuoren naisen vanhemmat antavat pienen lahjan nuoren miehen vanhemmille joka sisältää muutamia alusvaatteita, nenäliinoja, sukkia ja muita vaatteita. Annettu nenäliina on yleensä silkkiä ja reunat on pitsi koristeltu. Nenaliinan tekijä on yleensä morsian ehdokas. Tällä vierailulla puhutaan pikkukihlauspäivästä (söz nişanı). Annetaan nuoren miehen vanhemmille tytön vanhempien vaatimuslista. Tällä yritetään taata tytölle hyvä elämä että heillä ei tule taloudellisia vaikeuksia kun he ovat naimisissa.

Aydınin alueella ne ovat:

  • Sulhasella on oltava omistusasunto
  • Iso kokoinen kultaraha (Beşibirlik) 36 grammaa
  • Kultainen rannerengas
  • Kultainen kaulakoru
  • Kultakoru setti (kaulakoru, korvakoru, sormus)
  • Karkkeja häävieraille
  • Lampaan villaa ja puuvillaa (patjoja varten)
  • Kahden huoneen sisustus
  • Lähisukulaisille ja läheisille naisille perinteinen housukangas (şalvar) eli leveä punttiset maalaishousut
  • Vaatteita  ja pukuja morsiamen sisaruksille ja vanhemmille
  • Orkesteri

Kihlaus

Kun kihlauspäivästä on sovittu niin sovitaan myös ostospäivästä. Sitä sanotaan “masraf görme“. Ostospäivässä ovat mukana sulhasehdokas, morsianehdokas, vanhemmat, sisarukset ja heidän vaimot. Maksaja on sulhasen vanhemmat. Silloin ostetaan ehdokkaille sormukset, vaatteet jne. Nuorten tapaaminen on kielletty ostospäivään asti paitsi pyhäpäivinä. Tämä kielto lakkautuu ostospäivän jälkeen.

Nuoren miehen vanhemmat vievät ostetut tavarat nuoren naisen vanhempien kotiin kihlauspäivänä hevosilla, aasilla ja nuorten kantamina. Vieraille tarjotaan kahvit ja annetaan esiteltäväksi tytön kapiot nuoren miehen vanhempille sillä ehdolla että he palauttavat tavarat kihlauspäivän jälkeen. Ostetut tavarat ja kapiot ripustetaan ja esitellään vieraille. Lue kapiot perinteestä.

Vieraat käyvät katsomassa kapiot ja tavarat. He tuovat lahjoja tai laittavat rahaa esille laitettujen tavaroiden joukkoon. Kihlaus juhlat järjestetään mahdollisemmin pian ennen häitä. Kihlauspäivänä viimeistään sovitaan ja varmistetaan hääpäivää eli avioliitto varmistetaan ja kaikki lyödään lukkoon. Häiden valmistelut alkavat heti varsinaisen (iso) kihlauspäivän jälkeen. Vanhemmat kokoontuvat tytön vanhempien kotona ennen isoa kihlausta. Puhutaan ostettavista kultakoruista vanhempien taloudellisen kyvyn mukaan.

Esim. 5 kappaletta kultarahoja (jokainen painaa 36 gr), toinen kultaraha (üçyüzlü), 2 metriä kultaketjua ja vähintään 5-6 kultaista rannerengasta jne.

Nuoren miehen vanhemmat lähettää munkki tarvikkeet (jauhoja, öljyä, siirappia) tytön vanhemmille. Munkit jaetaan vieraille. Tarvikkeita tuoville annetaan pikku lahjoja kuten nenäliina, alusvaatteita jne. Ennen kihlauspäivää lähetetään sulhasen vanhemmille munkkeja. Joku nainen vie munkit yleensä. Annetaan viejälle pieni raha palkkio. Nuoren miehen kaverit syövät munkit. Vastalahjaksi lähetetään hevosella halvaa nimeltään “oğlan helvası”, hedelmiä, pähkinöitä, karkkeja, pieni peili, hiuskoristeita annettavaksi tytön kavereille, morsiammelle vaatekangas, kengät ja tossut. Nämä lahjat laitetaan hevosen satulalaukkuun. Tämän satulaukun nimi in “Galyet”. Satulaukun viejille tytön vanhemmat antaa pikku lahjoja kuten vaatteita, paita, raha jne.

Ostospäivän jälkeen sunnuntaina toteutetaan kihlausseremoniat. Kihlauspäivänä lahjat, kullat ja kapiot ripustetaan kaikkien nähtäväksi. Vieraille tarjotaan turkkilaista makeaa “Lokum” ja karkkeja. Jotkut tarjoavat limonadia ja turkkilaista makea perinne juomaa “şerbet” jne.

Häät

Häät yleensä järjestetään keväällä ja syksyllä. Syynä on se että kesä- ja talvikuukaudet ovat yleensä työ kuukausia maaseudulla. Kesällä viljellään puuvillaa, maissia jne. Talvella poimitaan oliiveja ja hoidetaan oliivipuita.

Avioliittoon vihitään yleensä muutama ennen häitä tai jopa viikkoa ennen häitä. Syynä on se että tappeluiden takia ei purkautuisi avioliitto häissä. Kaikki suuttumukset ja väärinkäsitykset tuodaan esille häissä Turkissa. Turkin lippu nostetaan tai ripustetaan viikkoa ennen sulhasen ja morsiamen kotiin sellaiseen paikkaan että se näkyy joka puolelta. Sillä ilmoitetaan häät. Lipun laiton kunnia annetaan alueen arvostetulle henkilölle nimeltään “bayraktar”. Lipun ripustemisen yhteydessä ase laukaistaan kaksi kertaa. Lipun ripustajalle annetaan palkkioksi lahjoja. Hääkutsut jaetaan viimeistään viikkoa ennen häitä.

Häät alkaa perjantaina ja päättyy sunnuntaina. Järjestetään henna-ilta lauantaina. Se vastaa vähän Suomen polttareita. Morsian tanssii ja juhlii kavereiden kanssa. Morsian puketuu perinnön mukaan illalla. Sulhanen lähettää myöhään lauantai iltana hennaa morsiammelle. Se sekoitetaan isolla tarjoittimella. Tarjoitin koristellaan kukilla ja kyntilöillä.  Morsiammen pää peitetään koristetulla liinalla nimeltään “pullalı”.  Henna laitetaan hänen käsiinsä ja jalkoihin. Samalla yritetään itkittää morsianta surullisilla perinne lauluilla. Ylimääräinen henna jaetaan vieraille ja kavereille.

Häät järjestetään perinteisesti musikilla tai uskonnollisesti ilman musiikkia. Musiikkia häissä soittaa perinne orkesteri. Musiikki häissä tarjotaan vieraille syötäviä ja viinaa. Imaami lukee Koraania uskonnollisissa häissä ja myös tarjotaan ruokaa mutta ei viinaa.

Sunnuntaina sulhasen puoli tulee hakemaan morsiammen koristetulla hevosella (nykyään autolla) tytön kotiin. Sulhasen äiti heittää morsiamen päälle vilja sekoitusta (vehnää, riisiä, kikherneitä), rahaa, sokeria jonka uskotaan tuovan hedelmällisyyttä. Sulhanen ei yleensä mene hakemaan morsianta. Hän odottaa jännittyneenä kotona. Tytön kotoa morsiammen ottaa hevosen selkään sulhasen isä. Hän taluttaa hevosta ellei isä ole eronnut tai mennyt toista kertaa naimisiin. Syynä on se että se ei tuo onnellisuutta uudelle pariskunnalle.

Sulhasen ystävät testaavat kärsivällysyyttä ja kiusaavat sulhasta ennen kun hän vastaanottaa morsiammen. Hänelle annetaan vaikeita tehtäviä kuten kahvin tai ruuan keitto, hedelmien keräys, tanssiminen kuumalla maalla. Tämä perinnö riippuu siitä että mitä silloin keksitään. Kun morsian saapuu niin sulhasen äiti peittää morsiamen kasvot perinteisellä liinalla (yüz görümlüğü). Häiden päätettyä sulhanen ja morsian peseytyvät uskonnollisesti (abdest almak). Osa vedestä ripotellaan heidän kotiin eri paikkoihin. Sillä uskotaan että se tuo onnellisuutta ja sujuvuutta heidän elämään.

Seuraavana päivänä aamiaisen jälkeen uusi pariskunta käy kiittämässä  ja kunnioittamassa eli suutelemassa perinteisesti omien vanhempien ja sukulaisten kättä. Pariskunta vie mukana pieniä lahjoja kuten vaatteita, paita ja sukkia. Sukulaisvierailulla heille annetaan rahaa että heillä on mahdollisimman helppo yhteinen elämän alku.

Häistä viikon kuluttua sulhasen vanhemmat ja sukulaiset käyvät vierailulla morsiammen vanhemmilla.

Lähde: Aydin Kultturi ja Matkailu toimisto

Ali & Helena Ergene

Lue kapio perinteestä.


Haluatko julkaisemme juttusi sivustollamme? Ota yhteyttä!

Geleneksel düğünlerimiz

Kız İsteme

Kırsal kesimde kız ve oğlan birbirlerini düğünlerde, çeşme başlarında, tarlada çalışırken vb. durumlarda görüp beğenirler. Çoğunlukla anne ve babanın uygun gördüğü aday gelin olur. Ailede evlenecek yaşa gelmiş, yani askerliğini bitirip gelmiş bir erkek varsa anası, babası, varsa yengesi veya yakın akrabaları ona kız aramaya başlar. Hepsinin gözleri, düğünlerde ya da değişik toplantılarda kızlarda olur.   Bulunan kızın ailesiyle erkeğin ailesinin parasal yönden denk olması önemlidir. “Davul dengi dengine çalar” atasözü kesinlikle unutulmaz. Hatta oğlan tarafının kız tarafından zengin olması daha makbuldur.

Oğlan bulunan kızı beğenmişse bunu ailesine söyler. Kırsal kesimde, oğlan kesinlikle babayla bu gibi konuları konuşmaz, aradaki diyaloğu anne sağlar. Kız beğenildikten sonra yakın akrabalar varsa arabulucu ile kız istemeye gidilir. Arabuluculara “kayalıkçı veya dünürcü” denilir. Biraz hoş sohbetten sonra, sözü geçen büyük biri konuyu açar ve kızı ister; “Allah’ın emri, peygamberin kavliyle kızınız …..’i oğlumuz …’a mehel gördük. Siz de mehel gördüyseniz kızınızı istiyoruz.” diyerek kız istenir. Kız evi naz evidir. İlk gidip, kız istemede genellikle kız evi; “Biz bir konuyu ailece konuşalım. Allah nasip ettiyse, inşallah” gibilerden esnek yanıtlar verir, Çünkü kızın ailesi, oğlanın huyunu soracak, kendi aile fertleriyle durum değerlendirmesi yapacaktır. Ya da “Siz mehel gördüyseniz biz de mehel gördük” diyerek kız verilir.

Kız evi gönülsüzse istemeye gelenlerin hediyeleri kabul edilmez,  sade kahve ikram edilir. Ayakkabılarına su dökülür. Süpürge sapı aşağı gelecek şekilde gelenlerin görebileceği bir yere konur. Tuzlu kahve, tuzlu çay ikram edilir veya “nasibinizi başka yerde arayın” denilir. Kız evi gönüllüyse gelenlere şekerli kahve ikram edilir. Oğlanın istemeye gelirken aldığı tatlı ikrama çıkarılır.  “Kısmetse olur” şeklinde yanıt verilir.

İkinci gidişte daha kalabalık bir gurupla gidilir. Kız evi oğlan evine mendil veya bohça verir. Bohçada birkaç iç çamaşırı, mendil ve çorap gibi küçük giyim ve kullanım eşyaları bulunur. Kız evinden verilen mendil genellikle ipektir ve kenarlarına kız tarafından oya işlenmiştir. Mendilin verildiği gün, küçük nişanın tarihi konuşulur.  Kız evi oğlan evine alınacakların listesini verir. “Günümüzde Aydın’da yapılan düğünlerde kız evi damada ait bir ev,  beşibirlik, bilezik, altın zincir, set takımı (kolye, küpe, yüzük), davetlilere dağıtılmak için şeker, döşek için koyun yünü ve pamuk, iki odanın oğlan evi tarafından döşenmesi, kız tarafının yakınları için şalvarlık kumaş, gelinin kız ve erkek kardeşlerine tepeden tırnağa elbise, gelinin anne ve babasına giysiler ve kız evinin çalgısını karşılamaları istenmektedir.”
(AKTAKKA, Nuri- DEMİRCAN, Necati (2006) Dünden Bugüne Aydın Halk Kültürü, Ankara: Kültür ve Turizm Bakanlığı Yayını)

Nişan

Nişan günü kamaştırıldıktan sonra, nişan eşyalarını almak için gün kararlaştırılır. Buna masraf görme adı da verilir. O gün, kız, erkek, ana ve babalar, varsa kızın ve erkeğin kardeşleri ve yengeleri, nişan için alınacak olanları almaya gelir.

Masraf görme gününde kız ve erkeğe birer yüzük alınır. Yine erkeğe ve kıza birer takım elbise, iç çamaşırı, mendil, çorap, ayakkabı, terlik vb. şeyler alınır. Alınan eşyalar paket yapılır ve evlere götürülür. Eskiden kız ile erkeğin görüştürülmesi yasaktı. Erkek kız evine ancak düğün ve bayramlarda gidebilirdi. O da el öpmek için. Artık bu gibi yasaklar bulunmamaktadır.

Nişan günü, erkeğin ailesi yanına birkaç kişi alarak kız evine gider ve kıza alınan eşyaları teslim eder. Eşyalar heybeler içerisinde atlarla taşınarak veya sayıları 30-40’ı bulan sinilerle getirilebilir. Birer çay ya da kahve içilir ve kısa süre kalınarak evden ayrılınır. Kız evi, erkeğe aldığı eşyaları nişanı getirenlere verir ya da birkaç gün sonra getireceklerine dair gün ister. Oğlan evinden gelen hediyeler duvara asılır. Köy halkı gelip hediyelere bakarak üzerine para atar veya hediye verir.

Nişan, düğünden kısa bir süre önce yapılır. Bu nişanda, artık kız evi ve erkek evi düğün için kesin tarihi belirlemiştir, yani bu evlilik olacaktır. O nedenle büyük nişandan itibaren düğün hazırlıkları da başlar.  Büyük nişandan önce aileler kız evinde bir araya gelirler ve alınacak eşyaları konuşurlar. Kız ve erkek evinin durumuna göre alınacak olanlar belirlenir. Bu toplantıda kız evi için önemli olan, takılacak olan takılardır.   3-5 adet beşibiryerde, birkaç tane eski üçyüzlü, iki metre zincir ve en az 5-6 tane de bilezik istenebilmektedir. Günümüzde de altın düğünlerdeki önemini korumasına rağmen takının miktarı konusunda eskisi gibi diretilmemektedir.

“Karacasu-Yenice’de oğlan evi nişandan önceki gün kız evine lokma yapımı için un, yağ, pekmez gönderir. Bunları kız evine getirenlere kız evince mendil, çamaşır gibi hediyeler verilir. Kız evi malzemeden lokma yapar. Yapılan lokmalar misafirlere ikram edilir. Nişan yapılan günün gecesi lokmadan bir sini de oğlan evine gönderilir. Lokmayı genellikle bir kadın götürür. Kadına oğlan evi tarafından bahşiş verilir.Kız evinden gelen lokmayı damadın arkadaşları yer. Lokmadan sonra oğlan evinde “oğlan helvası”  adı verilen bir helva yapılır. Helvanın yanına mevsimine göre meyve, leblebi, fıstık, üzüm Konya şekeri;  küçük bir ayna, saç tokası (kızın arkadaşları için), kız için elbiselik kumaş, ayakkabı ve terlik bir heybeye konur. Heybeyi oğlanın akrabaları atla kız evine götürür. Bu heybeye Galyet adı verilir. Galyeti getirenlere kız evince gömlek, çamaşır gibi hediyeler ve bahşiş verilir. Buna “nişan karşılığı” veya “galyet karşılığı” adı verilir.

Masrafın görüldüğünden sonraki pazar günü nişan yapılır. Artık birçok aile nişanda erkeğin de gelmesine göz yummaktadır. O gün, erkek evinin aldığı bütün altınlar ve diğer alınan eşyalar askılara asılır ve gelenlere gösterilir. Nişanda gelenlere lokum ve şeker gibi yiyecekler dağıtılır. Bazı aileler limonata, şerbet gibi içecekler de ikram eder.

Düğün

Düğünler, genellikle ilkbahar ve sonbahar aylarında yapılın Yaz ve kış ayları genellikle iş aylarıdır; yazın tarlada pamuk ve mısır, kışın ise zeytin işi vardır.Düğün sırasında yaşanacak olan kargaşaya rastlamaması için nikah birkaç gün hatta birkaç hafta önceden yapılır. düğün başlamadan bir hafta önce damat herkesin görebileceği bir direğe bayrak asar. Bayrak asarken iki el ateş edilir. Bozdoğan Olukbaşı köyünde bayrak saygın bir kişi olarak kabul edilen “bayraktar” adı verilen kişi tarafından dikilir. Bayraktara bu iş karşılığında hediyeler verilir.  Düğün davetiyeleri bir hafta önceden dağıtılır.  Düğünde yemek pişirmede kullanılacak odun önceden hazırlanmıştır.

Cuma-Pazar arası yapılan düğünlerde cumartesi günü kına gecesi yapılır. Kız evinin yakınları kızın arkadaşları kız evinde toplanır, çengi eşliğinde oynarlar. Gelin kına gecesi için özel bir elbise veya gelinlik giyer. Gecenin ilerleyen saatlerinde oğlan evinden kına gelir. Tepsi içinde karıştırılan kına çiçeklerle ve mumlarla süslenir. Gelinin başına “pullalı” adı verilen bir örtü örtülür, el ve ayaklarına kına yakılır. Kına yakılırken gelini ağlatmak amacıyla ağıtlar söylenir ve gelin ağlatılır. Buna “gelin ağlatması” adı verilir. Artan kına misafirlere dağıtılır.

Bazı köylerde gelin alma işlemi süslenmiş bir atla yapılmaktadır. Gelin atın üzerine bindirilmeden önce damadın annesi tarafından hazırlanan buğday, pirinç, leblebi, nohut, şeker, para karışımı bereket getireceğine inanılarak gelinin başından atılır. Damat genellikle gelin almak için kız evine gitmez evde bekler. Gelin ata bindirilerek damadın babasına teslim edilir. Bab iki kez evlenmişse atı çekemez. Bir kez başı bozulduğu için bu hayra yorulmaz.

Bazen damat gelini teslim alamadan önce kız yakınları ve kendi arkadaşları tarafından sınava tabi tutulur. Kızgın toprağın üstünde yalın ayak oynama, kahve pişirme, davetlilere ikram etmek için dut toplama gibi sınavlardan geçer. Damada o an ne yaptırılacağı davetlilerin insiyatifine kalmıştır.

Düğünler Karpuzlu’da, çalgılı ve mevlütlü olmak üzere iki türlü yapılır. Eğer çalgı ile yapılacaksa, çalgılar birkaç hafta önceden tutulur. Mevlütle yapılacak düğünlere gelecek olan hocalara da önceden haber verilir. Çalgılı düğünlerde çoğu kez içki verilir. Bu hazırlıklar da önceden yapılmalıdır. Günümüzde, Karpuzlu merkezde düğünler balo yapılmaktadır. Köyde de olsa, eğer evlenecek olan eşler memur ise yine balo yapılır. Balo yapılsa bile, cumartesi ve pazar günleri konuklara yemek verme adeti hala kalkmamıştır. Bu ara, erkek evi, kız evinin davetiye dağıtması için, iki ya da üç çuval şeker gönderir.  (http://www.karpuzlu.bel.tr/yoresel/dugun/default.asp)

Gerdek gecesi damar gelini konuşturmak için yüzgörümlüğü takmak zorundadır. Gerdek öncesi alınan abdestin suyu evin çeşitli yerlerine serpilir. Böylece gelin ve damadın mutlu ve akıcı bir hayat yaşayacaklarına inanılır. Ertesi gün kahvaltı sonrası aile büyüklerinin elleri öpülür. Oğlan evi akrabalarına ziyaretler yapılır. Gelin bu ziyaretlerde gömlek, iç çamaşırı vb. hediye dağıtırken kendisine de hediye alanlar tarafından para takılır. Düğündne bir hafta sonra da kız evi ziyaret edilmekte ve bu ziyarete damadın anne, baba ve yakınları da katılmaktadır. Bu ziyarete“ kız arkası” denilmektedir.
(AKTAKKA, Nuri- DEMİRCAN, Necati (2006) Dünden Bugüne Aydın Halk Kültürü, Ankara: Kültür ve Turizm Bakanlığı Yayını)

Kaynak: AYDIN İL KÜLTÜR VE TURİZM MÜDÜRLÜĞÜ

Muistakaa maksaa jäsenmaksu 2019

Hei,

Toivomme kaikille jäsenillemme oikein hyvää ja onnellista uutta vuotta 2019.
Yhdistyksemme kasvu on odotettua vähän hitaammin mutta meille riittää kärsivällisyys ja halu. Meitä on nyt yhteensä 30 jäsentä. Meillä on nettisivu ja facebook ryhmä. Muistakaa seurata meitä. Yhdistys toimii edelleen minun antamassa tilassa. Tarvitsemme kipeästi oma tilaa. Samalla tarvitsemme lisätuloja ja jäseniä. Muistakaa maksaa jäsenmaksut 2019. Se on edelleen sama summa eli 90 Turkin Liiraa/vuosi. Me tarvitsemme paljon tarvikkeita. Esim. vuokrata oma tila, tietokone, netti, toimisto tarvikkeet, kirjoitin, mustetta, paperia, tuolit, pöydät, kirjanpito apu jne.
Pyöritämme Helenan kanssa yhdistystä. Se on hankala tällä kokoonpanolla. Eli brokratıa, veroilmoitus, kirjanpito, nettisivun ylläpitäminen jne.Jäsen papereiden hoitaminen vie paljon aikaa. Tarvitsemme kaikenlaisia apua. Suositelkaa yhdistystä kavereillenne että saamme lisäjäseniä ja apua.

PS: turkkilaisten jäsentenjäsenmaksu on 20 Turkin Liiraa/vuosi että yhdistys pysyisi pystyssä. Tarvitaan vähintään 16 hklö. Minä maksan omasta taskusta osan turkkilaisten jäsenmaksua kuten kaikille mainitsen. En halua että tulee väärinkäsitys.

Ystävällisin terveisin
Ali Ergene

Voitte maksaa jäsenmaksun pankkitilille tai henkilökohtaiseksi minulle kuittia vastaan. Muistakaa mainita nimenne erikseen että tiedämme maksajan. Turkissa ei näy tiliotteessa muuten maksajan nimi.

Yhdistyksen nimi/Dernek adı

Ege Finlandiyalılar Derneği

Yhdistyksen osoite/Dernek adresi

Davutlar Mah. Deniz Cd. Beyaz Ada Sitesi No 65 D 7
09400 Kuşadası – Aydın – Turkki

Puh: +905308298695

egefinder@egefinder.com

Whatsapp: +358443422500

Web: egefinder.com

PANKIN NIMI JA TILINHALTIJA/Banka adı ve yetkili

Türkiye İş Bankası – Ali Ergene

TILINUMERO/IBAN

TR07 0006 4000 0013 0300 1571 67

BIC/SWIFT/ABA-KOODI

ISBKTRIS

Pankin osoite/Banka adresi

Davutlar Mahallesi Cengiz Topel Caddesi No:6/A-b Kuşadası – Aydın – Turkki

2019 yılı üyelik aidatınızı ödemeyi unutmayınız

Sayın üyeler,
Yeni yılınızı en içten dileklerimle kutlar; 2019 yılı üyelik aidatlarını yatırmanızı hatırtlatmak isteriz. 2019 yılı üyelik aidatı 20 TL/yıllık’tır. Aidatınızı aşağıda bulunan derneğimizin banka hesabına yatırabilirsiniz. Yada makbuz karşılığında dernek başkanına ödeme yapabilirsiniz.
İşlerinizde başarılar dilerim.
Ali Ergene
Dernek Bşk.

Yhdistyksen nimi/Dernek adı

Ege Finlandiyalılar Derneği

Yhdistyksen osoite/Dernek adresi

Puh: +905308298695
Whatsapp: +358443422500

PANKIN NIMI JA TILINHALTIJA/Banka adı ve yetkili

Türkiye İş Bankası – Ali Ergene

TILINUMERO/IBAN

TR07 0006 4000 0013 0300 1571 67

BIC/SWIFT/ABA-KOODI

ISBKTRIS

Pankin osoite/Banka adresi

Davutlar Mahallesi Cengiz Topel Caddesi No:6/A-b Kuşadası – Aydın – Turkki